Meni syteen tai saveen, mutta me lähdemme reissuun!

Minulle on esitetty suoria kysymyksiä siitä, miksi lähdemme reissuun, kun jo pelkästään kotona oleminen lasten kanssa on erittäin haasteellista. Mitä minä tai perheeni olemme saaneet niistä lukuisista lomamatkoista, joita olemme tehneet ensin kolmehenkisenä ja myöhemmin kuusihenkisenä perheenä? Oikeastaan tiedän ainoastaan sen, että yhteisistä matkoista on ollut enemmän iloa kuin surua.

Tarvitsemme aikaa

Teimme perheemme ensimmäisen ulkomaanreissun aikoinaan parin kuukauden ikäisen esikoisen kanssa. Matkan pituus oli yksi viikko ja se riitti meille oikein hyvin. Seuraavalla ulkomaanreissulla mukana olikin jo kolme lasta ja neljäs vatsassa kasvamassa. Matka-aika oli kaksi viikkoa, ja siinä ajassa ehdimme vain uupua entisestään. Seuraavassa elämänvaiheessa meiltä loppuivat voimat, aika ja rahat. Ajattelin, etten jaksa lähteä kotia pidemmälle pikkunelikon kanssa enää koskaan.

Mutta sitten keksin! Loman täytyy olla niin pitkä, että villiarki ehtii tasoittua vieraalla mantereella. Erilaisista kotimajoituksista alkoi löytyä myös kukkarolle sopivia vaihtoehtoja. Kun loman varasi reippaasti etukäteen, siinäkin säästi rahaa. Niinpä aloimme tehdä kerran vuodessa noin kuukauden pituisia ulkomaanmatkoja.

Yritystä, erehdystä ja onnistumista

Kun matkaan lähtee kuusi aivan erilaisilla tarpeilla täytettyä ihmistä, matka ei voi olla muuta kuin ikimuistoinen. Yksi lapsista ei kestä ennakoimattomia siirtymiä eikä liian aistivirikkeistä ympäristöä. Toinen lapsi puolestaan janoaa mitä hurjimpia aistikokemuksia ja jatkuvaa vauhtia. Kolmas lapsista keksii aina jotain sellaista, jota ei periaatteessa saisi tehdä, vaikka sitä ei olisikaan kielletty erikseen. Neljännellä lapsella on päällään kestouhmaikä ja hän saa ympärillä olevat ihmiset pyörittelemään päitään. Kun siihen soppaan lisätään jatkuvasti uusia kokemuksia janoava isä ja yksityiskohtiin jumittava äiti – soppa on valmis.

Muutamassa vuodessa olemme oppineet muutaman perusasian, joita juuri meidän perhe tarvitsee onnistuneeseen ulkomaanlomaan. Ne tulevat tässä:

  1. Älä lähde reissuun, jos olet koti-ihminen. Meidän perheen villiarki tarvitsee maisemanvaihtoa. Olkoon retkikohde vaikka lähellä oleva kesämökki, mutta perheemme erilaiset tarpeet ja vaikeudet synkronoituvat edes hieman siedettävimmiksi juuri reissun päällä. Toisella perheellä asia voi olla täysin päinvastoin.
  2. Valitse kohde, jossa on astianpesukone ja pyykinpesukone. Emme ole edes kokeilleet pidempää lomaa ilman näitä kahta energiansyöppöä. Viime lomakohteemme astianpesukone oli rikki, ja tiskauksesta muodostui ihana isän ja lapsen yhteinen hetki. Se ihanuus kesti tasan kaksi päivää. Valitse siis asunto, jossa on toimiva astianpesukone.
  3. Anna lasten pakata käsimatkatavarat itse omiin reppuihinsa, mutta tarkista reput ennen matkaa. Viime reissullamme turvatarkastuksen läpivalaisukone pysähtyi pitkäksi aikaa viisivuotiaamme repun kohdalle. Tarkastajat kutsuivat kollegojaan luokseen ja he nauroivat makeasti ruutua osoitellen. Kuopuksen reppu oli purettava. Sieltä löytyi meille vanhemmillekin tuntematon lapsen mukaan ojasta löytynyt aarre. Se oli umpimetallinen tulitikkuaskin kokoinen käsiaseen pienoismalli.
  4. Vuokraa auto kohteessa. Ensimmäisellä kuukauden lomallamme emme raaskineet ottaa kallista vuokra-autoa matkamme ajaksi. Olihan se mukava kulkea pyörillä viikkokausia nollahiilijalanjäljissä. Kuusihenkinen pyöräletkamme myötäili pitkää rantakatua. Mutta kun kanapalat pilaantuivat helteessä jo puolen kilometrin kauppamatkan jälkeen, ja kolmen litran vesitonkka putosi vapisevasta pyöränsarvesta asfalttiin, mieleemme muistui auton tarpeellisuus. Toisena lomakuukautena muistimme pakata myös turvaistuimet mukaan.
  5. Älä laita avattua vesipulloa kuuman päivän päätteeksi jääkaappiin. Me laitoimme, ja yksi lapsistamme sairastui viikon kestävään turistiripuliin ja neljänkymmenen asteen kuumeeseen. Onneksi on olemassa jopa koululaisille mahtuvia housuvaippoja!
  6. Muista eurooppalainen sairaanhoitokortti, jos matkustat EU-maissa.  Matkavakuutuksesta huolimatta oli erittäin helppoa mennä eurooppalaisen sairaanhoitokortin kanssa julkiseen terveyskeskukseen lapsen pahan korvatulehduksen vuoksi. Saimme lähetteen paikallisen sairaalan korvapoliklinikalle, jossa sairaanhoitokortin vilautus riitti edelleen. Muista myös Google-kääntäjä lääkärin vastaanotolla silloin, kun kukaan hoitohenkilökunnasta ei puhu sanaakaan englantia.
  7. Osta lapsille paikallisten herkkujen lisäksi myös tuttua ruokaa jääkaappiin. Niin ihanaa kuin kulinaristinen perhelomailu voi ollakaan, me kurvaamme usein loman alkajaisiksi lähimpään Lidliin (löytyy muuten aika monesta Euroopan lomakohteesta!). Lapset saavat syödäkseen tuttuja ruokia, ja vatsakin kiittää niistä etenkin alkulomasta.
  8. Muista, että kaikilla perheenjäsenillä on omat erilaiset tarpeet. Tämä on ehkä vaikein asia perhelomallamme. Välillä jonkun täytyy joustaa, että joku toinen perheenjäsenistä saa mielenrauhaa. Meillä iskä haluaa ajella mitä hurjimpia vuoristoteitä, ja äiti tykkää ihmetellä rannan simpukoita. Lapset venyvät ja paukkuvat siinä välissä.
  9. Jakautukaa! Vasta viime reissulla ymmärsimme perheen jakautumisen jalon taidon ja tarpeen. Välillä on hyvä jakaa porukka vaikka kahteen osaan. Kaikkien ei tarvitse tehdä samoja asioita yhtä aikaa, vaikka se näyttääkin niin idylliseltä lomakuvissa.
  10. Älkää suorittako lomaa. Lapset aistivat aivan eri asioita kuin aikuiset. Vaikka olemme nähneet lukuisia nähtävyyksiä ja kaupunkeja, usein lasten mieleen ovat jääneet pienet yksinkertaiset asiat, kuten esimerkiksi jalkansa loukannut heinäsirkka tai  isin äänekäs aivastus. Muistoista tärkeimpiä harvoin tehdään, ne koetaan.

Lähde rohkeasti matkaan, jos seikkailu kutsuu! Mutta älä koe huonommuutta myöskään jäädä kotiin. Äänekäs aivastus ja heinäsirkat löytyvät myös kotimaasta. Oli lomakohde sitten takapiha tai Indonesia – tärkeintä on yhdessäolo ja lomamieli.